Tiedeykkönen

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavin

Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa tutkitaan älyliikennettä. Älyliikenneryhmä testaa parin kilometrin testiradalla erilaisia älykkään liikenteen mittalaitteita tavallisessa autossa ja robottiajoneuvossa. Testiradalla maahan upotettavat anturit mittaavat tienpinnan lämpötiloja ja olomuotoja. Auton mobiilikitkamittari mittaa myös lämpötilan lisäksi tien kitkaa. Ajoneuvotutkan useat lähettimet ja vastaanottimet sekä valotutkajärjestelmä Lidarin datan ohjelmistot tuottavat tietoa erilaisista säätyypeistä. Tutkimuksissa on tarkoitus saada aikaan autoilijoita hyödyttäviä tiesääennusteita, turvallisuus- ja tiesäävaroituksia, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta. Entä miten autot saadaan kommunikoimaan keskenään? Toimittaja Teija Peltoniemi vieraili älyliikenneradalla ja tapasi johtavan tutkijan Timo Sukuvaaran sekä tutkijat Hannu Honkasen ja Kari Mäenpään.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Perustuuko painovoima, gravitaatio, kvanttimekaniikkaan kuten muut tunnetut voimat? Tämä on yksi fysiikan suurista kysymyksistä tällä hetkellä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmeniä kehittämällä erilaisia teorioita kynällä ja paperilla, mutta hyväksyttyä tulosta ei ole löytynyt. Professori Mika Sillanpää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja Kylmälaboratoriosta etsii ratkaisua toisella tavalla, tekemällä kokeita ja tutkimalla painovoiman perusolemusta hyvin matalissa millikelvinien lämpötiloissa. Sillanpää käyttää ryhmänsä kanssa tutkimukseen pienen pieniä kultapalloja ja pyrkii niiden avulla aluksi selvittämään, päteekö Newtonin painovoimalaki hyvin pienessä mittakaavassa. Jatkossa on aikomus edetä kvanttigravitaatiota kohti kvanttimekaanista lomittumisilmiötä tutkimalla. Taustalla häämöttää kiinnostava ajatus siitä, että ehkäpä juuri painovoima aiheuttaa kvanttilomittumisen. Haastateltavana on professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta Kylmälaboratoriosta. Toimittajana on Sisko Loikkane

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kuinka vanhoja taideteoksia, asiakirjoja tai karttoja kunnostetaan? Miksi keskiaikaiset paperit ovat säilyneet, mutta nykypaperi kellastuu ja haurastuu muutamassa vuodessa? Konservaattorin työ vaatii kemian, fysiikan ja historian tuntemusta. Haasteltavana konservaattori Päivi Ukkonen Helsingin Metropoliasta, toimittajana Minna Korhonen.

Laitilassa Kodjalan kylässä sijaitseva Kalmanloukkaan mäki avaa varhaista historiaamme. Perimätiedon mukaan tälle alueelle on haudattu vainajia ilmeisesti jo rautakaudella (n 500 eaa – 1100). Keskiaikana alueelle rakennettiin Kodjalan puukirkko. Keskiajan jälkeen kirkon paikka vaipui unholaan. Kodjalan kirkkoa on etsitty Lukkalan tilan mailta vuodesta 2016 lähtien. Arkeologisina kaivauksina kesällä 2023-24. Viime vuonna löydettiin kahdeksan hautaa sekä yksi vainaja, jolla oli 1200-1300-luvuilla käytetty pronssispiraalikoriste. Kirkosta kertovia raunioita ei löydetty, mutta nyt heinäkuussa 2024 arkeologit osuivat kiviin ja tiiliportaaliin, jotka vahvistavat perimätiedon Kodjalan kirkon olemassaolosta. Kaivauksia johtava arkeologi, geologi Jussi Kinnunen pitää löytöä kansallisesti merkittävänä, koska perimätieto tulee todistettua. Mukana ohjelmassa myös arkeologi Sanni Salomaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Etelä-Ranskassa tekeillä oleva jättimäinen fuusioenergian tutkimuslaitos ITER on edennyt. Nyt reaktorin ydintä – donitsimaista tokamakia – ollaan jo kasaamassa, mutta varsinaisen toiminnan aloitus on viivästymässä 2030-luvulle. Samaan aikaan japanilainen fuusioenergiahanke tutkii yhdessä eurooppalaisten kanssa monia ITER:in käyttöön liittyviä kysymyksiä - ja saattaa osoittaaa osaltaan, että kenties pienemmät voimalat voisivatkin olla parempia. Toimittaja Jari Mäkinen kävi ITERissä paikan päällä selvittämässä, mistä taas yksi myöhästyminen johtuu ja olisiko pienempi sittenkin kauniimpaa. Haastateltavina ITERin sidosryhmäjohtaja Katja Rauhansalo, rakennustoimista vastaava johtaja Sergio Orlandi ja tiedotusjohtaja Laban Coblentz sekä Japanissa sijaitsevalla JT-60SA -fuusiokoelaitteella työssä oleva Antti Jokinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Monissa elokuvissa esiintyy kyborgeja, ihmisen ja koneen yhdistelmiä, joilla on supervoimia. Marvel-elokuvien Ironmanilla on haarniska, jonka avulla voi lentää ja kannatella meteoriitteja ja Matrixissa aivot pystyy kytkemään tietokoneeseen. Millaista “kyborgiteknologiaa” on oikeasti kehitteillä? Elon Muskin visioissa kuka tahansa ihminen voisi tulevaisuudessa saada aivoimplantin ja ohjata haluamaansa laitetta ajatuksen voimalla. Miten tällaiset aivoimplantit oikein toimivat ja mitä niillä voitaisiin tehdä? Kehitteillä on myös monenlaisia eksoskeletoneja, "robottikäsiä", jotka voisivat auttaa ihmistä esimerkiksi nostamaan raskaita taakkoja. Entä mitä ovat neuroproteesit? Haastateltavina ovat neurologian professori, ylilääkäri Juho Joutsa Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä akatemiatutkija ja vanhempi tutkija Juha-Pekka Kulmala Hus liikelaboratoriosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kari Ketonen törmäsi kuin seinään heti näyttelijän uran alkuvaiheessa. Hän oli nopea ja tehokas, mutta nämä luonteenpiirteet haittasivat kuvaustilanteissa. Tästä syystä hänen elimistönsä kävi koko ajan ylikierroksilla. Kari Ketonen haki apua psykoterapiasta ja opetteli tuntemaan hermostonsa reaktioita. Pian hän oivalsi, ettei olekaan oman elimistönsä päällikkö ja lähti opiskelemaan psykoterapiaa itsekin. Millaista on, kun ei ehdi itse mukaan? Kuinka voi opetella elämään oman hermostonsa armoilla? Asiantuntijoina näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti Kari Ketonen ja käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Susi vai koirasusi, sen kertoo ulostenäyte. Luonnonvaraisten eläinten näytteet paljastavat alueen lajiston lisäksi muun muassa yksilöiden sukupuolen, sukulaisuudet ja sairaudet. Luonnonvarakeskuksen ulostenäytekeräyksillä on selvitetty mm. ketun ja ilveksen ruokavaliota sekä susilaumojen koostumusta eli onko laumassa koirasusia. Koirasusi on haitallinen vieraslaji, joka heikentaa susikannan geneettistä monimuotoisuutta ja elinvoimaa. Koirasusi on myös vaaraksi kotieläimille, sillä se ei karta ihmistä, kuten susi, toteavat tutkijat Katja Holmala ja Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo.Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin. Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Huhtikuussa 2010 hollantilainen lasten sairaanhoitaja, sarjamurhaajana tuomittu Lucia de Berk vapautettiin vankilasta. Hänet todettiin syyttömäksi kuuden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Tapaus on yksi esimerkki niin sanotusta syyttäjän virhepäätelmästä eli tilanteesta, jossa tilastotiedettä on käytetty väärin oikeudenkäynnissä. Tilastotieteessä pitää olla tarkkana, että aineisto on edustava, katsoo oikeita todennäköisyyksiä ja tekee johtopäätökset oikein. Ohjelmassa käydään läpi esimerkkien avulla tilastotieteen paradokseja ja virhepäätelmiä, kuten Simpsonin paradoksia, tarkkuusharhaa, pelurin virhepäätelmää ja Steinin paradoksia. Mikä tilastotieteen pohjalta tehtävissä johtopäätöksissä voi helposti mennä pieleen? Haastateltavina ovat tilastotieteen professorit Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ja Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Euroopan hedelmä- ja vihanneskori, Espanja, on jo vuosia käyttänyt pohjavettä vesipitoisten vientikasvisten viljelyyn, koska jokivedet eivät enää riitä. Pitkäaikainen kuivuus ja ilmaston lämpeneminen käristävät Espanjaa ja kuivuus uhkaa jo ruuan tuotantoa. Helle ja haihtuminen lisäävät entisestään kasteluveden tarvetta viljelmillä, mutta vesivarat on jo pumpattu vähiin. Veden käyttöä on pakko alkaa rajoittaa, sillä nykytahdilla Espanjan vesivarat eivät ehdi uusiutua. Laittomat pohjaveden pumppaamot pahentavat tilannetta entisestään. Espanjan tilanne on vain alkusoittoa kehitykselle, joka uhkaa muitakin maita. Mitä tehdä, kun maailmanlaajuinen makean veden kiertojärjestelmä on nyrjäytetty raiteiltaan? Haastateltavana: professori Matti Kummu Aalto yliopistosta ja apulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Leena Mattila.

Lomalla moni juo alkoholia huolettomammin kuin yleensä. Elimistölle juominen on kuitenkin kovaa työtä, ja siitä voikin koitua vakavia sydänoireita jopa terveille ihmisille. Lääkärit tuntevatkin niin sanotun lomasydän syndrooman, jota vaatii hoitoa, kun arki koittaa. Miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja sydämeen, entä muuhun elimistöön? Alkoholista on keksitty monenlaisia terveysväittämiä. Aikanaan ajateltiin, että konjakki ehkäisee keskenmenoja ja sitä suositeltiin lääkkeeksi raskaana oleville. Jotkut lauseet ovat jääneet elämään yleisinä totuuksina. Pitääkö todella paikkansa, että viina ohentaa veren rasvat? Elävätkö kohtuullisesti alkoholia nauttivat pidempään kuin täysin raittiit? Onko punaviini oikeasti terveellistä? Haastateltavina neurologian professori Juho Joutsa ja emeritusprofessori Jaakko Salomaa. Toimittajana Minna Korhonen.

Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi keväät ovat kuivia, mikä haastaa viljan kasvua. Apua haetaan ikivanhoista maatiaisviljoista, jotka katosivat olemattomiin 1900-luvulla jalostettujen viljojen myötä. Maatiaisviljat ovat vaatimattomampia sadoiltaan, mutta niillä on kuitenkin monia etuja. Ne parantavat maaperää pitkillä juurillaan, tuovat kohtuullista satoa ilman lannoitteita ja niissä on enemmän valkuaista ja hivenaineita kuin tehotuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa pyritään laajentamaan viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Lehtori Annika Michelson johdattaa toimittaja Teija Peltoniemen projektin tiloihin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla.

Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen? Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä? Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.

Mitä ajattelet ja havaitset juuri nyt? Ehkä luet tätä tekstiä. Mutta miten siitä syntyy aivoissasi mielikuva — miten se tulee tietoisuuteesi? Mikä on tietoisuuden olemus aivotutkimuksen ja filosofian näkökulmasta? Sijaitseeko tietoisuutemme aivoissa ja missä siellä? Mitä tapahtuu, jos tulemme tiedottomiksi, esimerkiksi vaivumme uneen tai koomaan? Tietoisuutta voidaan tutkia eri tilanteissa aivojen toimintaa mittaamalla. Mutta vaikka saisimme selville, millaista aktivaatiota aivoissasi tapahtuu esimerkiksi tätä radio-ohjelmaa kuunnellessasi, siitä on vielä pitkä matka tietoisuuden muodostumisen ymmärtämiseen. Miksi koet kuulemasi ja näkemäsi juuri tietyllä, sinulle ominaisella tavalla, mikä saa aikaan ajatuksesi ja tuntemuksesi? Miten tietoisuus ylipäätään voidaan määritellä: onko hyttynen tietoinen, entä tekoäly? Haastateltavina ovat aivotutkija, apulaisprofessori Henry Railo Turun ylipistosta ja filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin