Metsäradio.

Metsän arvo, on tänä syksynä aloitettu sähköinen palvelu, jonka kautta metsänomistaja voi saada tietoa oman metsänsä arvokkaista luontokohteista sekä hiilivarastoista. Kerttu Kotakorpi kävi selvittämässä, mistä palvelussa on oikein kyse ja miten metsänomistaja voi hyötyä palvelun käytöstä. Antaa palvelun kehittämisessä mukana olleen Niklas Kaskealan kertoa, mikä Metsän arvo -palvelu on.

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Keltavahakas, poimumassikka, himmeäloisikka… Suomen sienillä on värikkäitä ja mielikuvituksellisia nimiä. Mutta miten nuo nimet oikein syntyvät? Kuka ne antaa? Näihin kysymyksiin biologi, museomestari ja vastikään eläköitynyt sienten nimistötoimikunnan jäsen Pertti Salo osaa vastata. Luontotoimittaja Markku Sipi avaa kirjan limasienistä ja löytää sivuilta vielä hämmästyttävämpiä nimiä.

Kotisen aarnialue Evolla on erityislaatuinen paikka: eteläsuomalaiseksi metsäksi se on harvinaisen vanha ja verrattain pienelle alueelle mahtuu monenlaista ympäristöä metsistä soihin, kallioihin ja lampiin. Sammaltutkijalle alue on oikea aarreaitta. Sammalten saloihin johdattaa Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Toimittaja matkassa on Kerttu Kotakorpi.

Hömötiainen nousee nykyään usein esiin, kun puhutaan köyhtyvästä metsäluonnosta. Lokakuun alussa julkaistu suomalaistutkimus antaa uutta tietoa hömötiaisen vähenemisen syistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen on ollut mukana tutkimuksessa, ja häntä kävi jututtamassa toimittaja Kerttu Kotakorpi. Samalla selvisi, miksi juuri hömötiaisesta on tullut Suomessa luontokadon symboli.

Kun metsää hakataan ja hiilinielukeskustelu käy kiivaana, on moni metsänomistaja tehnyt oman ratkaisunsa ja hakee metsiään vapaaehtoisen suojelun piirin. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta pyysi Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön ylitarkastaja Soile Hiitolan kanssaan metsäretkelle. Tarkoituksena on katsastaa, sopisiko Rannan perheen juuri Heinolasta hankkima metsäpalsta suojeltavaksi. Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden saada korvausta suojeltavaksi laitettavasta metsästä, mutta mitkä asiat suojeluun tarvitaan ja miten metsää saa esimerkiksi retkeilykäytössä hyödyntää suojelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Voiko siellä telttailla? Voiko naapureilta kieltää siellä mustikanpoiminnan?

Kansallispuistot ovat suomalaisille tärkeitä paitsi henkisesti ja fyysisesti, mutta myös taloudellisesti: viime vuonna kansallispuistot tuottivat yhteiskunnalle oli yli 500 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen ylläpitoa hoidetaan yhteistyössä vankien kanssa, mutta nyt vankien työhön varattu rahoitus on päätetty lakkauttaa. Luontotoimittajamme Markku Sipi lähti kysymään, mitä siitä seuraa. Haastateltavana Metsähallituksen luontopalveluiden tuoteomistaja Anssi Riihiaho.

Nyt kuullaan, miten Paltamon luonto ja eräs tietty suomalainen runoilija ovat vaikuttaneet biologi Vesa Hyyryläisen elämään aivan merkittävällä tavalla. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Vesa Hyyryläisen Paltamossa Kainuussa miehen asuinseudulla.

Biologi Vesa Hyyryläinen on tullut tutuksi Yle Luonnon lintuaiheisissa ohjelmissa. Hänet tunnetaan erityisesti kalasääskiasiantuntijana – tänäkin vuonna Hyyryläinen on rengastanut satakunta sääkseä Kainuun korkeudella. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vieraili Hyyryläisen luona Paltamossa ja jututti häntä tämän pitkästä urasta luonnon parissa, luonnonsuojelusta ja elämästä noin muutenkin.

Retkikeittimet ovat viime aikoina päässeet otsikoihin, kun Pohjos-Suomessa, Pyhä-Luoston kansallispuiston päivätuvassa sattui keitinonnettomuus. Vaikka niitä sattuu verrattain harvoin ja keittimet ovat periaatteessa hyvin turvallisia, on tulta ylläpitävien laitteiden kanssa toimittaessa aina pieni vaara. Laitteisiin tutustumisella, keittimen huoltamisella ja huolellisella käytöllä riskejä saadaan vähennettyä huomattavasti. Keittimien osat kuluvat ja pienten käyttövirheiden takia ne voivat vikaantua niin, ettei sitä edes huomaa. Retkeilyalan asiantuntija Jyri Hakkarainen nosteli valikoiman erilaisia keittimiä pöytään ja ryhtyi käymään läpi keittimien eroja ja tärkeitä huoltokohtia sekä turvallista käyttöä. Pöydän ääreen istui keittimiä hypistelemään myös retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa eläimistä ja esimerkiksi niiden kipuaistista, mutta pysyykö lainsäädäntö tahdissa mukana vai säädetäänkö eläinten hyvinvointiin liittyvät lait auttamattomasti jälkijunassa? Oikeustieteilijä Veera Koponen Helsingin yliopistosta pyrkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan tunnistamaan eläinsuojeluoikeuden kannalta keskeisiä oikeusperiaatteita. Häntä haastattelee toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kuluneen kesän otsikoissa on näkynyt rauhoitettuja eläimiä valitettavan ikävissä merkeissä. Suomussalmen raakkutuho ja Helsingissä sekä Lahdessa paljastunut väkivalta valkoposkihanhia kohtaan ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mikä on eläimen arvo. Rauhoitetuille eläinlajeille on laadittu laskennallinen hintalappu, jonka tuomioistuin joutuu ottamaan huomioon rangaistusta määritellessään. Mutta mikä arvo eläimillä on suomalaisten mielissä ja onko asenteissa tapahtunut muutosta meidän elinaikanamme? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kolarinsaari on kylä ja saari Muonionjoessa Kolarin kunnassa. Alueella on myös mielenkiintoinen historia. Juha Laaksonen kävi tutustumassa Kolarinsaareen luonnonvarakeskusen tutkijan Mikko Jokisen kanssa.

Puukko ja kirves on perinteisesti kuulunut retkeilijän välineisiin. Hiljalleen tarve on vähentynyt, koska rakennettujen nuotiopaikkojen yhteydessä on usein halkomavälineet ja tulen saa syttymään sytytyspaloilla. ”Makkarapaketin kyllä saa auki ilman puukkoakin”, sanoo Petri Väliaho, jolla on vuosien kokemus perinteisten työkalujen käytössä sekä vankka tietämys puukon ja kirveen tärkeistä ominaisuuksista. Nyt Väliaho on lähtenyt retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa saunanlämmitykseen, joka aloitetaan polttopuiden pilkkomisella ja kiehisten veistelyllä. Siinä ohessa kaksikko pohdiskelee puukon mittoja ja kirvesvarren materiaaleja.

Palataan Espoon Kalajärvelle ja Tremanskärrin suolle, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella Pohjois-Espoossa. Suoluonto on hyvin herkkä muutoksille, ja etenkin tiettyjen suotyyppien tulevaisuus mietityttää valokuvaaja Teemu Saloriuttaa. Häntä haastattelee Anna-Kaisa Brenner.

Suot ovat hienoja ja valokuvauksellisia retkikohteita, oikeastaan minä vuodenaikana tahansa. Tätä mieltä on Teemu Saloriutta, valokuvaaja ja tietokirjailija, joka on perehtynyt soihin valokuvaus- ja patikkaretikillään. Yksi hänen lempisoistaan sijaitsee Pohjois-Espoossa, minne Saloriutta sai seurakseen toimittaja Anna-Kaisa Brennerin. Yhdessä he pohtivat pitkospuiden halkomalla suolla muun muassa suon viehätysvoimaa sekä suopelkoa.

Jo usean vuoden ajan on riippumattoretkeily ollut hyvin suosittu harrastus, eikä hiipumisen merkkejä ole näkyvissä. Kesäisin genre vetää paljon uutta porukkaa kokeilemaan riippumisen ihanuutta. Tyypillisen tapaan on laji hitiksi nousun seurauksena paisumassa välineurheiluksi. Onko takana ajat, jolloin kesäyöhön riitti pelkkä kesämökin verkkoriippumatto, kun nykyään riippumattoretkeilijän varusteet painavat helposti useamman kilon. Mikä riippumattoretkeilyssä viehättää ja miten harrastuksen pariin pääsee? Mitä ovat puunhalaajat ja voiko riipparissa nukkua muuten, kuin selkä notkolla? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa pitkän linjan riippuja Vesa Vartiainen. Puiden väliä mittaa ja mikrofonia pitelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Tubettaja ja musiikintekijä "Kampiapina" alias Jaakko Alajoki yhdistelee kiviä, keppejä, linnunlaulua, puron solinaa, ja tekee niistä musiikkia. Alajoen lyhytelokuva Metsän sävel voitti loppukesästä Nouxfest Outdoor Film Festivalin. Elokuvan musiikki ja kaikki äänet ovat luonnosta, ja osa äänilähteistä peräisin Ylen Elävästä arkistosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti Jaakko Alajoen kanssa metsään, se kun täynnä musiikkia – luonnonääniä, jotka kuulee heti omilla korvillaan, ja sitten sellaisia ääniä, jotka ovat vielä syntymättä.

”Luonto kutsuu” on monimerkityksellinen sanonta. Tänään sillä kuvataan hetkeä, jolloin retkeilijän yllättää hätä ja hän joutuu etsimään paikkaa luonnollisilla tarpeilleen. On tuurista kiinni, onko lähellä kansallispuiston tai retkeilykohteen palvelurakenteeseen kuuluva käymälä vai joutuuko kulkija turvautumaan kyykkykakkaamiseen. Mitä säännöt sanovat kakkaamisesta kansallispuistossa ja miten tähän toimenpiteeseen kannattaa valmistautua? Onko sillä merkitystä minne tarpeensa tekee ja pitääkö omat jätöksensä kuljettaa pois metsästä? Tämä kaikki selviää nyt, kun kakkajuttuja on kertomassa Metsähallituksen luontopalveluiden eteläisen Suomen tiimivastaava Liisa Neuvonen. Häntä kävi Nuuksion kansallispuistossa haastattelemassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka heti kärkeen uteli Metsähallituksen maastokäymälöiden lukumäärää.

Luontoa ja kestävyysurheilua – sitä on tarjolla swimrun -kilpailuissa, kuten Espoon Luukissa, jossa kilpailtiin elokuussa Järvestä järveen -nimisessä -tapahtumassa. Nimensä mukaisesti osallistujat uivat ja välillä juoksevat järvien välisen matkan. Suomessa lajissa on kilpailtu kymmenisen vuotta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner oli seuraamassa kilpailijoiden maaliintuloa Luukinjärven tuntumassa.