Metsäradio.

Metsäradio erikoisillassa pohditaan millaisia Suomen metsät ovat hiilinieluina. Miten eri metsänhoitotavat vaikuttavat puiden kykyyn sitoa hiiltä, millaisia vaikutuksia niillä on Suomen ilmastotavoitteisiin ja mitä yksityinen metsänomistaja voi itse tehdä? Jakson toimittavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja heidän vieraana on Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio. Lisää Kertun ja Markun tekemää sisältöä löydät Yle Areenasta nimellä Kerttu ja Markku - Toivoa etsimässä.

Yle Areenassa ja Yle Luonnon nettisivuilla seurattiin koko kesä Pesäliveä. Paltamossa sijaitsevalle sääksenpesälle asennettiin kevättalvella kamera, ja pesän elämää pystyttiin seuraamaan valoisten kesäöiden ansioista 24/7. Lintupariskunta Tommi ja Liisa eivät saaneet vielä jälkeläisiä, mutta tutkijalle pesän tapahtumat antoivat arvokasta uutta tietoa sääksien käyttäytymisestä. Muutenkin Kainuun alueen petolintujen pesintä sujui tänä vuonna erilaisissa merkeissä kuin vuosi sitten. Biologi Vesa Hyyryläistä jututtaa toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kalasääksien rengastusta erämaajärvellä Kainuussa jatkuu. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner otti vastaan kaksi kangaspussia, jotka biologi Vesa Hyyryläinen laski varovasti alas 12-metrisen männyn latvasta. Pusseissa on kaksi isokokoista linnunpoikaa, jotka saavat nyt renkaat koipiinsa.

Lintujen syysmuutto on parhaillaan käynnissä, mutta vieläkö muistat kalasääski Veskun jännittävän muuttomatkan, jota seurattiin pitkin kevättä Yle Luonnon verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa? Matka Korsikalta Kainuuseen oli pitkä, mutta kaikki sujui onneksi hyvin. Vesku pääsi perille kotipesäänsä Paltamon seudulle, missä se vietti kesää puolisonsa Piritan kanssa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner pääsi heinäkuussa sääksiasiantuntijan, biologi Vesa Hyyryläisen mukaan 8tarkastamaan Veskun ja Piritan pesää. Samalla reissulla rengastettaisiin myös poikaset.

Etelä-Karjalasta löytyy entinen huippu-urheilija ja nykyinen innokas metsäkulkija Hannu Siitonen. Mies on 70-luvulla menestynyt keihäänheittäjä ja nykyään tämä parikkalalainen herra tunnetaan metsäaiheisista kuvista ja sekä dokumenteistä. Toimittaja Olli Koski tapasi Hannu Siitosen Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla. Juttua riitti metsän tärkeydestä, kuvista, kuukkeleista ja pohdittiinpa paikalla myös sitä, tulisiko Etelä-Karjalaan joskus oma kansallispuistokin.

Kevytretkeily on viime vuosina kovasti suosioon noussut retkeilyn alalaji. Syyn hammasharjan varren katkaisuun ja kissanruokapurkin hyödyntämiseen kertoo Jussi Jaurola. Kamahamsteriksi tituleeratti aktiiviretkeilijä esittelee reppunsa sisällön ja kertoo mistä kevytretkeily on saanut alkunsa. Kevytretkeilyä ihmettelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta, ja suomalainen myyrätutkimus onkin pitkäikäisyydessään jo ihan maailmanennätysluokkaa. Tutkijat tarkastelevat muun muassa myyräsyklejä eli myyrien määrän vaihtelua. Mitä Suomen myyrille kuuluu ja onko nyt meneillään hyvä vai huono myyrävuosi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi emeritusprofessori Heikki Henttosen Muoniossa Pyhäjoen luonnonsuojelualueella.

Oletko koskaan kuullut Glimsinjoesta? Se on Espoossa sijaitseva joki, joka kulkee Pitkäjärveltä Espoonjokeen. Sen varrella on suojeltua luontoa ja vanhaa historiaa, joita voi käydä ihastelemassa joen varrella olevalla luontopolulla tai sitten ihan sisätiloissa. Nimittäin Talomuseo Glimsistä löytyy Glimsinjoesta kertova näyttely. Toimittaja Hannamari Vallila ja museolehtori Iris Hyyryläinen hyppivät glimsinjoen kivillä, kylläkin näyttelyn puolella.

Tuusulanjärven länsipuolella kohoavalla Sarvikalliolla käytiin piknikillä jo sata vuotta sitten. Alueen taiteilijayhteisö kutsui sitä Pikku-Koliksi ja viimeisteli siellä useita maisemataulujaan. Nyt kaunis kukkula ja sen yhteydessä oleva reitistö vetää alueelle 70 000 kävijää vuodessa. Kun yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Sarvikallion virkistysaluetta pyörittävän Uuvin eli Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen erikoissuunnittelija Silva Sallamaa lähti tarkastuskäynnille, lyöttäytyi retkeilytoimittaja Joppe Ranta seuraan. Reissulla tuli käymälän paperitilanne tarkastettua ja selvisipä toimittajalle pomppuisen ulkoilureitinkin tarkoitus.

Nuuksiossa Metsähallituksen ennallistamispolttopaikalla savun ja tulen keskellä toimittaja Olli Koski tapasi myös haavilla huitovan henkilön. Hän on Tapani Neuvonen Luonnontieteelisestä keskusmuseosta. Tapani etsi palopaikalta savulattareita.

Metsähallitus hoitaa metsää luonnonsuojelualueella myös ennallistamispoltoilla. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä ennallistamispolttoja noin 100 hehtaarin verran eri puolilla Suomea. Ennen polttoa alue tarkastetaan ja osittain raivataan. Näin varmistetaan se, että tuli pysyy paremmin hallinnassa ja myös se, että alueella ei ole esimerkiksi kanalintujen pesiä. Ennallistamispolttojen on tarkoitus monipuolistaa metsää elinympäristönä. Ennallistamispolton jälkeen kohteisiin odotetaan kesän mittaan nousevan varpukasveja ja alueelle saapuu erilaisia hyönteisiä, jotka hyötyvät palaneista, pystyy kuolleista puista. Toimittaja Olli Koski lähti Espoon Nuuksioon seuraamaan ennallistamispolttoa yhdessä Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruususen kanssa.

Nuotio räiskyy grillikodassa ja opiskelijat täyttävät ohrarieskaa karitsan lihasta tehdyllä rosvopaistilla. Tilanne voisi olla kuin mistä tahansa suomalaisesta luontokohteesta, mutta Itäväylän katkeamattoman autojonon humina rikkoo illuusion. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskelevat Petra Savolainen ja Raine Leppinen valmistautuvat maastoruokailunäyttöön ja tarjoilevat maistiaisia Metsäradion toimittajalle. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto valmentaa monipuolisesti luontoalan tehtäviin ja esimerkiksi luonto-ohjaajan tehtäviä voivat olla erilaiset ohjaus- ja neuvontatehtävät, luonto-ohjelmapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä ympäristönhoitoon liittyvät tehtävät viher- ja ulkoilualueilla. Helsingin Roihuvuoressa opiskelijoiden kanssa kotaan on tullut myös Stadin ammattiopiston opettaja Tero Ruokovaara. Rosvopaistia maistelee ja opiskelijoiden tunnelmia kyselee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Palataan vielä Kirkkonummen Hirsalaan Dåvitsin laitumelle, missä Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan 45 kyyttöä hoitavat perinnemaisemaa aivan meren tuntumassa. Yli 10 vuoden laidunnuksesta on saatu hyviä tuloksia, ja Metsähallituksen biologit seuraavat lajiston elpymistä. Dåvitsissa on valtava laidun, eikä paikalla olleen toimittajamme Anna-Kaisa Brennerin näköpiiriin ole osunut vielä yhtään lehmää eikä vasikkaa.

Ensi viikon lauantaina vietetään kansallista luonnonlaidunpäivää. Päivän sankareita ovat lampaat ja lehmät. Laidunalueet ovat olleet ennen monen kasvi-, perhos- ja kuoriaislajin koti, mutta suurin osa luonnonlaitumista on sittemmin pusikoitunut, jolloin perinnebiotoopista on tullut uhanalainen luontotyyppi. Herrakunnan lammas -nimisen tilan Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan lehmät ja lampaat hoitavat perinnemaisemia useassa paikassa eteläisessä Suomessa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti heidän mukaansa katsomaan, millaiselta näyttää entinen umpeenkasvanut ja nykyinen avara laidun, jolla tänä kesänä ahkeroi 45 kyyttöä.

Kirkkonummen Luomassa toimittaja Anna-Kaisa Brenner haastattelee Bobäck FBK:n eli kylän oman VPK:n aktiiveja Maria ja Steffe Selroosia. Ensimmäisessä osassa puhuttiin maastopaloista, ja tässä toisessa osassa puhutaan siitä, miten eläimet liittyvät joskus metsäpaloihin, kohtalokkaalla tavalla.

Yläkoululaista metsätietämys on tältä vuodelta ratkaistu. Metsävisa-kilpailuun osallistui yli 20 000 oppilasta 330 koulusta ympäri Suomea. Finaali miteltiin Espoon Nuuksiossa 50 parhaan kesken ja voiton vei Ilari Kämäräinen Vaalan yhtenäiskoulusta. Toiseksi tuli Justus Heimonen Mikkelin Saimaanportin yhtenäiskoulusta ja pronssia sai Emmi Tolvanen espoolaisesta Nöykkiön koulusta. Toimittaja Olli Koski kävi tapaamassa voitokasta kolmikkoa heti kisan ratkettua.

Mitä miettii naparetkeilijä Poppis Suomela nyt, kun lumet ovat sulaneet ja elämän ympäröi kaunis vihreä kesä? Tätä kysyy retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka utelee myös Etelänavalle hiihtäneen retkikunnan ruokavaliosta ja reissuruokien valmistuksesta. Haastattelun lomassa opetellaan sytyttämään monipolttoainekeitin ja pohditaan sen turvallista käyttöä.

Maasto on Suomessa juuri nyt rutikuivaa, ja suuressa osassa maata on voimassa maastopalovaroitus. Eri puolilla Suomea on jo roihunnut metsää ja nurmikkoa, ja syynä on useimmissa tapauksissa ollut ihmisen toiminta. Avotulen teko on kielletty varoitusten ollessa voimassa, vaikka kuinka tekisi mieli nauttia nuotiomakkarat tai napata kertakäyttögrilli metsäretkelle mukaan. Mutta mistä meteorologit tietävät, milloin säätila on sellainen, että maastopalovaroitus on syytä antaa? Anna-Kaisa Brenner kävi ilmatieteenlaitoksella tapaamassa meteorologi Tuomo Bergmania.

Punkaharjulla sijaitseva Suomen Metsämuseo Lusto on laitettu uuteen uskoon. Museorakennus on peruskorjattu ja näyttely on uudistettu neljänsadan ihmisen voimin. Museon peruskorjaus maksoi neljä miljoonaa euroa ja rahoitus siihen tuli valtiolta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Savonlinnan kaupungilta. Näyttelyn uudistus puolestaan maksoi noin miljoonan ja ison osan uudistuksesta rahoitti Suomen kulttuurirahaston museovisio. Luston omalla henkilökunnalla on ollut iso rooli uudistamisessa. Työntekijät ovat suunnitelleet, käsikirjoittaneet ja valinneet näkökulmat näyttelyyn, ripustamisen ja rakentamisen ohella.. Toimittaja Olli Koski tapasi Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla kehittämisjohtaja Leena Paaskosken.

Eräänä pimenevänä iltana Metsäradio piipahti Tikkurilan kirkolla, jonne joukko partiolaisia kokoontui Nahkaliljakävelyä varten. Kirkon aulasta löytyivät rinkan painoa punninneet Niko Jourio ja Sara Suomela. Heidät otti jututettavakseen retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Niko, joka oli yksi tapahtuman järjestäjistä, toimi myös kävelevän joukon huoltomiehenä. Sara oli jo konkari ja useamman kerran eri mittaisia Nahkaliljakävelyitä suorittanutkin. Molempia haastateltavia kuullaan lähtötunnelmissa, mutta saamme kommentteja myös matkan varrelta Hanna Virtaselta ja Anna Rissaselta.