Metsäradio.

Kevät on hyvä aika aloitella haitallisten vieraslajien torjuntaa. Kasvinversot on helpointa kitkeä ja poistaa pieninä ennen kuin ne kasvavat valtaviksi pöheiköiksi. Joidenkin kasvien hävittäminen on työlästä, mutta esimerkiksi jättipalsamin torjunta jopa hämmästyttävän helppoa. Miia Korhosen yritys Luontoturva tekee yhteistyötä muun muassa Lahden kaupungin kanssa vieraslajien torjunnassa. Anna-Kaisa Brenner kävi Lahden Kiveriössä tutustumassa Korhosen johdolla yksinkertaiseen ja toimivaan tapaan hävittää haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua jättipalsamia.

Koulutus- ja tutkimusorganisaatio työtehoseura on 100-vuotias. Pitkän taipaleen aikana työtehoseura on kehittänyt työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseuralla on ollut myös keskeinen rooli, kun puhutaan metsätöistä ja niiden kehittämisestä. Toimittaja Olli Koski otti yhteyttä työtehoseuran toimitusjohtajaan Juha Ojalaan.

Puukiipijät ovat hyvin riippuvaisia puista ja metsistä. Ne ovat sopeutuneet etsimään ruokaa puiden runkojen koloista. Niiden selän suojaväritys muistuttaa jossain määrin kuusen rungon pinnan värejä, ja auttaa niitä piiloutumaan saalistajilta. Pesänsäkin puukiipijät tekevät puiden koloihin. Emeritusprofessori Markku Kuitunen on tutkinut puukiipijöitä jo lähes 50 vuoden ajan. Nyt hän on tehnyt yhdessä Antti Strangin kanssa vastikään julkaistun kirjan puukiipijöistä. Minna Pyykkö käy Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Markku Kuitusen kanssa siitä, minkälainen on hyvä puukiipijän metsä.

Kalasääsket ovat Suomessa varsinaisia medialintuja. Yle Areenassa seurataan Pesäliveä paltamolaiselta sääksenpesältä, ja lintuja voi tarkkailla myös neljästä muusta Sääksisäätiön asettamasta nettikamerasta. Niiden avulla kerätään tietoa pesinnän lisäksi muun muassa lintujen käyttäytymisestä ja ravinnosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Muoniossa Sääksisäätiön aktiivisen jäsenen Heikki Kainulaisen, joka valmistautui huhtikuun lopulla asettamaan maamme pohjoisimmat sääksikamerat lähetyskuntoon.

Oulussa lapset oppivat lintujen ääniä ja lajiryhmien tuntomerkkejä lintuluontokerhossa. Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on järjestänyt 8-14 vuotiaille kerhotoimintaa, jossa muun muassa vieraillaan luontokeskuksessa Liminganlahdella sekä tehdään hieman pidempiäkin luontoretkiä lasten ehdoilla. Yksi lintuluontokerhoa vetänyt henkilö on lintutieteellisen yhdistyksen jäsen Maria Honkanen. Mitä kaikkea lasten kanssa on puuhattu ja millainen on Marian oma suhde luontoon? Sitä kävi Oulussa kysymässä toimittaja Olli Koski.

Muistatko vielä viimevuotiset suhdekiemurat paltamolaiselta kalasääsken pesältä, kun linnut ja niiden puolisot vaihtuivat lennossa ja ilmassa oli suurta draamaa? Eläinmaailman saippuaoopperaa on mahdollisesti luvassa tänäkin keväänä ja kesänä, kun Yle Areenan suora lähetys Pesälive käynnistyi viikko sitten. Ennen Areenalähetyksen alkamista biologi Vesa Hyyryläinen kiipesi viemään kameran tekopesään, jonka hän on vuosia sitten itse rakentanut. Millaista tekniikkaa pesällä on ja miten pesä on rakennettu? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi jututtamassa Hyyryläistä, joka valmistautui kiipeämään korkealle puunlatvaan.

Viestinnän perillemenosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio selvitti valtamedian eli Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien metsäuutisointia vuoden 2023 keväällä ja syksyllä. Wiio selvitti mitkä aihealueet painottuivat 572 metsää käsittelevässä uutisjutussa. Millaiseen kokonaisuuteen Juhani Wiio törmäsi? Näin hän kertoo asiasta toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Kun luonnossa liikkuu paljon ja harrastaa muun muassa kalastusta, niin roskiin ei voi olla törmäämättä reissuilla. Näin on myös Mikko “Peltsi” Peltolan kohdalla. Jokainen retkillä löydetty roska on Peltsille harmitus ja välillä toisten roskat poimitaan mukaan. Millaista roskaamista Peltsi on kohdannut luontoretkillään tai kalastamassa? Toimittaja Olli Koski nappasi Peltsin hetkeksi mikrofonin ääreen.

Mikä on maailman vaarallisin roska? Miksi roskat päätyvät usein luontoon, vaikka roskakori olisi ihan vieressä? Miten ihmisiä voisi osallistaa tekemään omasta lähiympäristöstään viihtyisämmän? Muun muassa näitä kysymyksiä on miettinyt sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahonen, joka ryhtyi 24 vuotta sitten tuumasta toimeen ja perusti Roska päivässä -liikkeen. Ahonen järjestää myös ilmaisia työpajoja muun muassa kirjastoissa, joissa kuka tahansa voi tuunata itselleen taskuun sopivan miniroskiksen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi maaliskuun lopulla Tuula-Maria Ahosen kanssa roskienkeruukierroksella lumen alta paljastuneella parkkipaikalla.

Nuuksion kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 300 000 kävijää. Tällainen määrä ihmisiä jättää taaksensa myös jonkinlaisen jätevirran. Paljonko roskia jää luontoon ja mikä on yleisin roska kansallispuistossa? Siitä lähti ottamaan selvää toimittaja Olli Koski, joka tapasi Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntijan, Teemu Laineen.

Oulussa Sanginjoen luonnosuojelualueella käy kuhina, kun alueen retkeilypalveluja laitetaan uuteen uskoon. Uusiksi menevät taukopaikat, reittejä parannetaan, pitkospuita uusitaan ja alueelle rakennetaan uutena myös täysin esteetön reitti. Toimittaja Olli Koski kävi Sanginjoella tapaamassa virkistyskäytön erikoisasiantuntija Jouni Kososta Metsähallituksesta ja katsasti samalla kuinka rakennustyöt sujuvat.

Yle Areenassa on alkanut eilen livelähetys, jossa seurataan kurkien kevättouhuja itäisellä Uudellamaalla. Luontokuvaaja Atte Henriksson viettää viikon piilokojussa ja striimaa suoraa kuvaa luonnosta viikon ajan. Mutta valmistelujen suhteen kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä: viimeviikkoinen kevätmyrsky aiheutti oikein kunnolla päänvaivaa Atelle ja lähetystekniikalle. Yhdessä yössä idyllisestä suolampareesta tuli hyinen valtameri, ja kojullekin oli käydä hullusti. Anna-Kaisa Brenner kävi myräkän jälkeen kuvauspaikalla jututtamassa Attea.

Antti Huttusen aktiivinen luontoharrastus alkoi omista muistiinpanoista ja blogista. Nyt Antti toimii yhteisöllisen luontomatkailumedian, Retkipaikan, toimitusjohtajana. Reilun kymmenen vuoden aikana kokemuksia luonnosta on karttunut paljon. Mitä kaikkea? Siitä juttelevat nyt Antti Huttunen ja toimittaja Minna Pyykkö.

Harakkakoski, Mustakoski, Tolppakoski, Vähäkäyrä ja Isokäyrä. Siinä olivat kadonneet Mankalakosket Iitissä, jotka kuohuivat vapaina 1950- luvun alkuun asti. Sitä ennen Iitin Mankalassa tehtiin monet tukkilaiselokuvat ja Kymijoen rannoilla käyskenteli kuvausryhmien kanssa tuttuja näyttelijöitä. Monet tarinat elävät vahvana vaikka koskien tarina päättyi jo yli 70 vuotta sitten. Kymijoen rannoille laskeutuivat jyrkkää rinnettä Jukka Vesanen ja Asko Hauta-aho.

Kevät on saanut muuttolinnut liikkeelle, ja aivan näinä päivinä muuttomatkalle starttaa myös tuttu kalasääski nimeltä Vesku. Se kantaa selässään pientä satelliittilähetintä, jonka avulla Yle Luonto seuraa viime keväiseen tapaan linnun muuttomatkaa kaukaa Korsikalta Suomen Paltamoon. On yksi ihminen, joka tuntee tämän satelliittisääksen erityisen hyvin: hän on paltamolainen biologi Vesa Hyyryläinen, joka kertoo seuraavassa Veskun kesäsuunnitelmista. Aivan aluksi Anna-Kaisa Brennerin haastattelussa Hyyryläinen kuitenkin paljastaa, mistä Vesku sai aikanaan nimensä.

Erkki Salonen asuu Lahden Nastolassa ja on ollut näissä maisemissa koko elämänsä. Metsäkonehommia on takana tasan 50 vuotta ja näihin vuosikymmeniin mahtuu paljon erilaisia tapahtumia. Asko Hauta-aho kävi Nastolan Järvistenkylällä Erkki Salosen luona.

Suomi on kansalaistiedehankkeiden luvattu maa. Täältä löytyy monipuolisesti harrastajia ja luonto-osaamista. Yksi meneillään olevista hankkeista on Lintuatlas, johon kerätään tietoa Suomen pesimälintujen esiintymisestä ja pesintävarmuudesta. Ja nyt kuulolle kaikki lintujen ystävät: vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoja kaivataan lisää. Atlaskoordinaattori ja tutkija Heidi Björklund kertoo seuraavassa lintuhavaintojen tekemisestä ja antaa hyviä vinkkejä, millaisiin asioihin luonnossa liikkujan kannattaa kiinnittää huomiota. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Björklundin metsässä, jossa kuului kyllä visertelyä ja raakkumista, mutta itse lintuja ei juuri näkynyt.

Luontoillan asiantuntijana tunnettu Ari Saura on myös vapaa-ajalla suuri luonnon ystävä. Kalat ovat Arin bravuuri ja hän tunteekin nämä veden polskijat kuin omat taskunsa. Kalojen lisäksi Ari on harrastanut muun muassa kasveja, perhosia ja lintuja. Millaisia luontoretkiä Ari Saura sitten tekee nykyään? Siitä lähti ottamaan selvää toimittaja Juha Laaksonen.

Lintujen kevätlaulu on päivä päivältä yhä useammin kuultavissa. Korkealle kohoava aurinko ja yhä lämpöisemmät päivät saavat höyhenpeitteen alle värinää. Ruokintapaikalla on keväästä huolimatta täysi kuhina, kun mukana ovat myös keväiset lajit. Heinolassa sorsien ruokinta on herättänyt keskustelua ja tähän on tulossa muutoksia. Heinolan linnuista ja ruokinnoista jatkavat Asko Hauta-aho ja Olli Vuori.

Linnunlaulu lisääntyy päivä päivältä koko maan pituudelta. Tutkija ja lintutieteilijä Aleksi Lehikoinen teki helmikuun lopulla lintujen talvilaskentaa Suomen etelärannikolla Tammisaaressa. Pientaloalueen laidalla näkyi ja kuului tuolloin jo varsin mukavasti Suomeen lennähtäneitä pikkulintuja. Monet muuttolintuihin liittyvät asiat ovat hämmästyttäviä – miten linnut löytävät takaisin Suomeen, miksi meille saapuvat aina ne tietyt lajit ja onko maailmassa yhä yhtä paljon lintuja kuin ennenkin? Toimittaja on Anna-Kaisa Brenner.